keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Match Show 20.4

Tämä raportti tulee vähän myöhässä, mutta ei sen väliä. Olimme siis viime lauantaina mätsärissä Tampereella. Minä ja Nana lähdimme sinne hieman lyhyellä varoitusajalla, koska ennakkoilmoittautumisen viimeinen päivä oli jo mennyt emmekä olleet 100% varmoja kyydityksistä ymt... Joten illalla koiran pika pesu ja kuivaus. Trimmaamaankaan en viitsinyt vaivautua.
Match Show pidettiin sisällä Mustin&Mirrin tiloissa. Olin aluksi aivan varma, että paikka on liian pieni, mutta tilaa oli ihan kiitettävästi kaikille.
Nana oli koko matkan ajan hyvin rauhallinen, eikä ujostellut ollenkaan. Parikehässä olimme samassa Ninon ja Suvin kanssa hmm... Olin hyvin yllättynyt Nanan suhtautumisesta tuomariin. Nana ei tippaakaan arastellut tai "painunut kasaan" tuomarin tutkiessa sitä, mikä oli erittäin positiivistä. Parikehän päätteeksi saimmekin Nanan kanssa käteemme punaisen nauhan! Tässä vaiheessa Match Show:ta jännitykseni on yleensä pois pyyhkäisty, joten pystyn paremmin rentoutumaan isoissa kehissä.  
Punaisten kehässä oli melkein kaikki villakoiria, kenties 5-7? Olin aivan varma että kilpailumme päättyisi tähän, mutta tuomari pudottikin muita puudeleista yksi toisensa jälkeen. Meidän lisäksi jäljelle jäi vain yksi aprikoosi villakoira, joka mielestäni esiintyi todella kauniisti. Lopulta tuomari sijoitti meidät kauhukseni.... Punasten ykkösiksi! Olin Nanasta niin ylpeä!
 Seuraavana oli vuorossa BIS kehä, missä suurinpiirtein tärisin, kuin horkassa pelkästä innostuksesta, siinä vaiheessa minulle oli ihan sama vaikka Nana sijoittuisi BIS4:si. Yllättäen tuomari osoittikin meidät BIS1! En olisi voinut tyytyväisempi tuohon tyttöön olla! Koiran ruuasta ei ainakaan tule pulaa :')

Tänään olisi vielä luvassa koiran pesu ja kuivaus, sillä huomenna menemme kasvattajalle trimmaukseen. Lauantaina onkin sitten Lahti kv, mitä kauhulla ja innolla odotamme!


Pikku puutarhuri vauhdissa...


maanantai 15. huhtikuuta 2013

Villakoiran pesusta ja tarvikkeista!

Päätimpä sitten ruveta tälläistä Nanan pesu, harjaus ymt, tarvike esittely postausta ruveta väsäilemään. Eilen oli hyvää aikaa räpsiä kuvia ja samalla pestä koiraa, joten päätimpä sitten tämmöisen jutskan toteuttaa. Trimmaamaan en vaivautunut, koska leikkelin tuota viikko sitten mätsäreihin.
Eilen meni niin myöhäiseksi tuo kuvien muokkaaminen, jotenka päätin kirjoitella ja julkaista sen vasta tänään.

Homman nimihän on se, että ensiksi esittelen noita muutamia tavaroita -en kaikkia, vain ne jotka olen aktiivisessa käytössä todennut hyviksi ja käytännöllisiksi. Tarvikkeitahan tulee vain lisää ja lisää eikä loppua ole näkyvissä... Tämän jälkeen selostan vaihevaiheelta Nanan pesusta ja kuivauksesta, epämääräisten kuvasarjojen ja neuvojen kera.
Mainitsen tässä nyt heti alkuun, että en ole mikään alan ammattilainen, enkä takaa mitään tapojeni toimivuudesta. Yhtä ainoaa "oikeaa" tekniikkaa ei ole olemassa, jokaisella koiranomistajalla on varmasti oma paras mahdollinen tyyli toimia. Tämäkin on vaan minun tapani, minkä olen todennut omien kokemusten pohjalta varsin toimivaksi. Villakoiran pesussa olen soveltanut kaikkia kuulemiani/lukemiani vinkkejä ja toiminut niin, mikä on tuntunut käytännössä parhaalta vaihtoehdolta. Jokaisella näyttely villiksen omistajalla on varmasti ne omat salaiset poppakonstinsa ja turkki litkunsa ;)
Tämä perustuu enimmäkseen villakoiran pesuun, mutta miksipä sitä ei voisi soveltaa muihinkin turkki rotuihin. :>


TARVIKKEET:

1. Pyyhe
2. Vesipullo
3. Villakoirakampa
4. Tavallinen metallinen piikkikampa.
5. Muovinen piikki kampa (ponnareiden laittoon).
6. Piikkiharja
7. Harjausneste
8. Shamppoo 
9. Karsta


10. Korvamuovit
11. Hevosille tarkoitettuja kuminauhoja.
12. Koirille tarkoitettuja  lateksinauhoja.
13. Frotee pompuloita
14. Musiikkia tietenkin.

Huom! Villakoira ihmiset, suosittelen ehdottomasti jatkossa ostamaan hevosille tarkoitettuja kuminauhoja, joita löytyy mm. minimanista ja hööksiltä. Itse tilastin 1000kpl pinkkejä koirille tarkoitettuja lateksiponnareita, jotka maksoivat 17-20 euroa (!) kunnes luin eräältä keskustelupalstalta, että joku on käyttänyt villurinsa turkissa kyseisiä hevosille tarkoitettuja kuminauhoja, jotka ovat paljon halvempia kun "normaalit" koirille tarkoitetut lenksut. No menin sitten minimaniin ja järkytyin pahanpäiväisesti, kun tajusin että yksi tuommonen iso purkki (ehkä 1000kpl) kuminauhoja ( halkaisialtaan n. 1,5 cm) maksaa vain 1,50e! Pakkohan siinä oli rohmuta muutamaa eri väriä mukaan testaukseen. Nuo hevosille tarkoitetut kuminauhat ovat vähän paksumpia ja jäykempiä, kun tavalliset lateksiset. Nanalla ne eivät "luiskahda" samallailla pois toisinkuin nuo pienemmät, eivätkä syö läheskään yhtä paljon karvaa! Olen ollut niihin erittäin tyytyväinen enkä ihan heti lähtisi pois vaihtamaan. 
Mutta villakoiran turkeissakin on eroja enkä usko, että esimerkiksi aprikooseille tai valkoisille, joilla on huomattavasti pehmeämpi karva, sopisi niin hyvin kuin mustille. Nanan karvanlaatu on todella paksua ja karkeaa. Lisäksi se on vielä hyvin tiheää, joten vähän jäykemmät kuminauhat sopivat siihen todella hyvin.
Mutta mikäli omistat villakoiran, jolla on tiheä, paksu ja karkea karva, suosittelen kokeilemaan! Säästyy rahaa ihan hullun lailla, etenkin kun itse olen ihan friikki ostamaan kuminauhoja ja frotee lenksuja. Noita pinkkejä lateksi kumppareita käytän enään vaan korvien paketoimiseen....



15. Trimmaus pöytä


Ja viimeinen....

16. Satulatuoli!


Tälläisestä kihara pesäkkeestä aloitamme, yleensä Nana ei ole näin kamalassa kunnossa, mutta kiitos kuuluu näille ilmoille....

1. Villakoiran kanssa ensimmäiseksi poistetaan kaikki ylimääräiset kuminauhat ja korvamuovit. Tämän jälkeen tulee harjata koiran turkki huolellisesti auki ja selvittää mahdolliset takut. Takkuista koiraa ei missään nimessä saa pestä -tai saa mutta en suosittele, sillä pesussa takut pahenevat ja kiristyvät tiukemmiksi, jolloin niitä on entistä vaikeampi aukaista. Takut eivät myösään kastu kokonaan vaan jäävät sisältä kuiviksi, johon shamppooita voi jäädä hautumaan turkkiin. Etenkin jos kyseessä on takkuvaiheessa oleva nuori koira, suosittelen avaamaan takut --> pistämään koiran heti pesulle --> föönata turkki suoraksi. Näin ennaltaehkäiset takkujen uusiutumista. Mikäli et pese ja föönaa koiraa takkujen avaamisen jälkeen --> seuraavana päivänä tilalla on uusi takku --> riemuksesi se on mahdollisesti edellistä takkua suurempi. Ja jos koirassasi on kokoajan takkuja --> joudut aina raastamaan niitä auki --> koiran karva vaurioittuu --> takkuja syntyy vielä helpommin. Helpoimmalla pääset pesemällä koiran aina, kun ensimmäinen takku löytyy aukaiset, peset, föönaat. That's it.



PESU




2. Minun pesutyylini on kieltämättä aika erikoinen ja monimutkainen (tai ainakin omasta mielestäni). Olen alkanut hyödyntämään poreallastamme koiran pesemisessä, tuon sintin kun saa kätevästi sinne laitettua. Ensimmäisenä laitan Nanan altaaseen, tulpan kiinni ja suihkun päälle. Yleensä kun aloitan huuhtelemaan käytän "paine suihkua". En tietenkään liian voimakkaalla paineella. Aloitan turkin kastelemisen aina tassuista. Yleensä osoitan suihkulla hiemän yläviistoon, ettei turkin "pohjaan" jää "ilmakuplia". Tassujen jälkeen häntä ja lyhyt turkki persuksen päältä. Sitten on ison turkin vuoro, minkä kasteleminen on paljon työläämpää. Yleensä etenen kerroksittain, pieni osio kerrallaan aloittaen mahasta kylkiä pitkin selkään. Kun olen täysin varma siitä ettei missään ole kuivia kohtia, niin siirryn niskaan. Huuhtelen yleensä niskan samalla periaatteella kun kyljet ja selän, eli kerroksittain. Sitten on vuorossa pää ja korvat, kallistan koiran päätä ylöspäin, huuhtelen pään 
-yleensä laitan vettä vähän hiljasemmalle, ja sitten korvat. 
Ja tämähän ei suinkaan ollut tässä. Muistutan vielä, että tämä on yksi tärkeimmistä vaiheista. Koiran tulee olla täysin märkä joka ikisestä kohdasta. 
Tässä vaiheessa amme on täyttynyt vedellä samalla, kun olen kastellut koiraa. Yleensä vettä on syvimmässä kohdassa Nanan kylkiin asti. Ensimmäisessä kuvassa näkyy, mitä seuraavaksi on vuorossa. Alan kauhoa tuolla ämpärillä vettä Nanan selkää ja niskaa pitkin varmistaakseni, ettei missään varmasti ole kuivia kohtia. Sitten avaan tulpan ja kaatelen sitä mukaan vielä viimeisiä vesiä, mitä ammeessa on jäljellä. Kun kaikki vedet on hävinnyt aloitamme shamppoo pesun.


Tässä vaiheessa koiran tulisi kitua tähän tapaan

3. Ensimmäiseksi raaka shamppoo tulee laimentaa. Yleensä otan ison limsapullon ja laitan shamppoota sen verran, että pullon pohja täyttyy. Tämän jälkeen täytetään pullo vedellä ja sekoitellaan niin kauan, että shamppoo on liuennut veteen. Korkkina minulla on yleensä sellanen "nuppi systeemi" mitä käytetään juomapulloissa. Se on kätevä siinä mielessä, että shamppoota tulee juuri sopiva määrä, vapaasti kaatelemalla menee yleensä paljon shamppoota hukkaan. Tällä kertaa, joku oli vienyt shamppoo pulloni, joten tein laimennuksen ämpäriin ja kaatelin siitä shamppoota Nanan päälle. 
Taas etenen samalla systeemillä --> Jalat, pylly, häntä, maha, kyljet, selkä, niska, pää, korvat. Ja shampootahan ei hangata, sillä se: takuttaa, kuluttaa ymt... vaan kevyesti levitellään ja hierotaan sitä turkkiin, minkä jälkeen huuhdella todella huolellisesti. Mikäli et ole alussa jo kastellut koiran turkkia riittävän hyvin niin shamppoota voi jäädä "hautumaan" kuivaan turkkiin ja takkuihin, pahimmassa tapauksessa se voi rikkoa ja ärsyttää koiran ihoa. Jos taas shamppoota ei olla huuhdeltu riittävän huolellisesti pois, kuivan koiran turkissa voi esiintyä hilseen tapaista valkoista jauhetta. Se on merkki siitä, että ensikerralla tulee olla enstistäkin tarkkaavaisempi. Shamppoo pesun jälkeen koiran turkki on nihkeän ja natisevan tuntuinen. Jos koirasta valuu vieläki likaista vettä (alempi kuva) saippuoidaan koira vielä kerran. Meille riittää yleensä vain yksi shamppoo pesu.



4. Sitten hoitoaineen vuoro. Yleensä laitan hoitoainetta aina jokapaikaan, kun emme ole menossa näyttelyyn, sillä se tekee turkista todella pehmeän ja liukkaan. Hoitoaine myös latistaa turkkia niin kuin ihmistenkin hiuksia. Itse käytän pelkkiä marketista ostettuja  ihmisten hoitoaineita... En ole ainakaan vielä huomannut mitään haittavaikutuksia koiran turkissa, päin vastoin. Turkista tulee erittäin kiiltävä ja hyvän tuoksuinen. 
Levitän hoitoaineen yleensä huolellisesti jokapuolelle etenkin niskaan, minkä jälkeen annan sen vaikuttaa n. 1 minuutin. Sitten huuhtelen sen pois "sumuttimella" (alempi kuva), jolla saa hoitoaineen tehokkaasti pois. Hoitoaineen huuhteleminen vie huomattavasti enemmän aikaa, kuin esimerkiksi shamppoon huuhteleminen. Huuhtelen turkkia aina niin kauan ettei koirassa näy valkoista liejua tai turkki tunnu liian liukkaalle.



FÖÖNAUS

Meillä on käytössä iso jalkafööni, mikä on oikein kätevä afgaanien kanssa.




5.  Kun olen pessyt koiran annan sen vain kerran ravistella itseään, minkä jälkeen otan sen pyyhkeessä syliin ja siitä heti trimmauspöydälle. Yleensä en anna koiran juuri ollenkaan juosta tai hepuloida, koska silloin sen turkki kuivuisi liian paljon.
 Föönaamisessa käytän vaihtelevasti karstaa ja harjaa. Pään ja niskan harjaan aina harjalla, koska karsta kuluttaisi sitä liian paljon, mutta muuta kroppaa oikeastaan molemmilla. Aloitan aina takajaloista. Ensimmäiseksi peitän muun osan koiraa kostealla pyyhkeellä ettei muu turkki kuivu ennen aikojaan (miten yleensä käy) lisäksi apunani on vesisuihkepullo, jos joku kohta alkaa kuivumaan ja kihartumaan suihkasen muutaman kerran ja föönaan uudestaan. 
Mutta niin ne takajalat. Ensin föönaan pyllyn päällisen. Pyrin aina föönaamaan kaiken mahdollisemman kuivaksi ja suoraksi, minkä takia koiran kuivaamisessa menee yleensä eniten aikaa. Pyllyn jälkeen föönaan toisen takajalan kauttaaltaan +käytän vesipulloa jos tarve vaatii. Yleensä toisen takajala kuivaamisen jälkeen toinen puoli on ehtinyt jo vähän kihartua joten suihkin sen uudestaan märäksi. Takajalkojen jälkeen föönaan hännän. Hännän kastelen aina uudestaan, sillä se kuivuu joka kerta. 
Kun takapää on valmis siirryn koiran etuosaan. Tässä vaiheessa otan pyyhkeen pois, koska se ei millään pysy enään koiran päällä. Kuivaan koiran rinnan ja korvien alustat, mutta en etujalkoja. Tässä vaiheessa suihkin taas selkää, kylkiä ja niskaa vedellä. Sitten laitan koiran makaamaan ja föönaan selän, molemmat kyljet, niskan ja pään. Korvissa menee aina eniten aikaa kuivua, ne ovat tähänkin asti pysyneet tarpeeksi kosteina. Sitten maha ja viimeisenä etutassut. Etutassut ovat olleet jo takapään föönauksen jälkeen melko kiharat ja kuivat, joten ne tulee kastella uudestaan ja föönata viimeisenä.
Loppu tulos näyttää tältä:



6. Tässä vaiheessa aloittelisin trimmaamista ja konetöitä, mutta päätin skipata ne. Nyt vielä loppu silaus, mikä koskee pääosin vain villakoiria, eli tukan kiinni laittaminen. Itse en harrasta turkin tornitusta, kokeiltu on, mutta mielestäni takutti turkkia aivan liikaa. Tai sitten en osannut vain tehdä jakauksia tarpeeksi siististi. Alemmassa kuvassa näkyy tuo meidän perinteisin tapa laittaa tukka ylös. Vain kolmella pompulalla.
Otan aina kahteen alimmaiseen pompulaan melko isot osiot turkkia. Teen ensimmäisen jakauksen korvien edestä ja viimeisen korvien takaa. Ja sitten vielä molemmat tupsut kiinni yhdellä kumpparilla. (Huom. Kuvassa näkyy hyvin nuo hevosten kuminauhat.)
Heti pesun jälkeen en yleensä jaksa paketoida korvia muoviin niin laitan ne yksinkertaisesti vain frotee pompuloilla kiinni. Mutta kiitos korvamuovien, Nanan korvakarvat kasvavat kohisten pituutta, vaikka minulla onkin pakkomielle tasoitella niitä vähän väliä...

LOPPUTULOS:




Neiti pääsi vielä ulos pilaamaan uuden lookkinsa...



Toivottavasti piditte! Teen vielä myöhemmin samankaltaisen pompuloiden laittamisesta. :>

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Ulkoasu

Älkää pelästykö uutta ulkoasua! Ajattelin kokeilla jotain uutta ja erilaista. Tälläistä vähän 
omaperäisempää vaihtoehtoa... 

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Niin ne pennut vaan kasvavat...♥

Niin se aika vain menee. Vielä vähän aikaa sitten nurkissa pyöri pieni karvamarsu, josta on aikojen saatossa kasvanut todellinen afroapina. Pienestä, rauhallisesta, hauraasta pennusta on kehittynyt, joka paikan riiviö, todellinen teini terroristi. Onhan se vieläkin pieni ja suloinen. Tuntuu, että koira ei ole kasvanut tippaakaan, mutta turkki sitäkin enemmän. Henkisesti Nana pysyy varmasti vielä pitkään pentu vaihteella. Mutta niin. Jossain vaiheessa sitä kuintenkin alkaa miettimään, että hetkinen... Minne se pieni karvapalleroinen oikein katosi?

Jos minulta kysyttäisiin, että mikä koirassani on parasta vastaisin, että kaikki. Nana on minulle täydellinen koira. Nana on liian tavallinen ja yleinen nimi niinkin erityiselle koiralle mitä se on.
Välillä murehdin miten koskaan voin kelpuuttaa toista koiraa Nanan rinnalle. Näinkin lyhyessä ajassa, mitä olen saanut sen kanssa viettää, meille on syntynyt rikkoutumaton side.
Ennen Nanan tuloa minulla oli kovat paineet siitä miten saisin siitä "täydellisen" hyväkäytöksisen koirakansalaisen. Se oli tosin turhaa, sillä Nana on todellinen taivaanlahja. Se on juurikin niin hyväkäytöksinen ja ystävällinen, kun on tarpeen. Edesmenneisiin villakoiriimme ja tietenkin rakkaisiin afgaaneihimme verrattuna Nana on aivan eri planeetalta. Se on älykäs, energinen ja iloinen koira, joka oppii helposti tempun kuin tempun. Nana on ihanteellinen harrastus koira, mistä olen todella iloinen. Se sopii lajiin kuin lajiin. Toinen juttu on sopiiko omistaja...


Synttäreiden kunniaksi piirsin Nanasta yksivuotis muotokuvan hyllylleni:

Aivan järkyttävä käsiala, hävettää ihan. En millään saanut edes kumitettua sitä pois.


Ja muutamia kuvia yksivuotiaasta pikku kakarasta 





Toivottavasti minulla ja Nanalla on vielä pitkä yhteinen matka edessä 


maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen!

Pääsiäisloma on mennyt uskomattoman nopeasti. Ilmakin on niiiiiin lämmin ja aurinkoinen, tätä rataa ei mene varmaan kauaakaan, kun viimeisetkin lumen rippeet sulavat. Ainoa asia (kröhöm, joulun lisäksi), mitä minä talvessa jään kaipaamaan on jäät.
Rakastan kävellä järven jäällä koiran kanssa, etenkin näin keväisessä ja lämpimässä ilmassa. On mahtavaa asua aivan järven vieressä, kun talvella voi nauttia pitkistä vaelluksista jäällä ja kesällä rynnätä veteen vilvoittelemaan.
 Tosin kukaan meidän koirista ei ole koskaan erityisemmin pitänyt uimisesta... Etenkään Pola, joka hölmönä häslääjä pentuna molskahti laiturilta alas. Voi niitä kauhun hetkiä, kun henkeä pidätellen odotettiin, että tuleeko se ollenkaan pintaan. Onneksi eräällä naapurillamme oli nopeat refleksit, hän tarttui Polaa niskavilloista kiinni ja nosti sen taas kuiville, joten selvisimme pelkällä säikähdyksellä.
Pola ja Pepsi korkeintaan kahlaavat rannassa, jos sitäkään. Nanasta en vielä tiedä...

Mutta nyt päivän tapahtumiin! Olimme Nanan kanssa tänään heti aamu yhdeksästä (kyllä, hyvin aikaista minulle) lenkkeilemässä jäällä, heittelemässä palloa ja riehumassa muuten vaan. Treenasimme myös "tänne" komentoa, mikä tuntuu välillä olevan neidiltä hakusessa...
Jäällä oli paljon koiran ulkoiluttajia, hiihtäjiä ja kauhukseni myös moottorikelkkailioita, mutta onneksi he pitivät meihin kiitettävää välimatkaa.
 Olimme myös eilen team N&N:n kanssa Lotilan järven jäällä. Ilma oli suoraa sanottuna läkähdyttävän kuuma. Hyvä kun emme Suvin kanssa riisuneet  paksuja talvitakkeja pois.
Uskollinen kamerakin oli mukana, joten saatte "nauttia" kuvistakin.
Illalla olisi vuorossa Nanan peseminen näin viimeisen lomapäivän kunniaksi, mutta sitä ennen aijon kuitenkin rentoutua lainaamieni kirjojen parissa! Hyvää pääsiäistä kaikille!

Ps. Tärpästikkelillä on kohta 1.v synttärit, apua...